Ohje opinnäytetyön tekemiseen

 

Sisällys

1 Johdanto
2 Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus
3 Opinnäytetyöprosessi

4 Tutkimusetiikka ja tekijänoikeudet


1 Johdanto

Opinnäytetyö on opintoihin kuuluva itsenäinen opintosuoritus. Sen laajuus on ammattikorkeakoulututkinnossa 15 opintopistettä (op) (kätilö ja terveydenhoitajatutkinnossa 20 op) ja ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa 30 op. Erikoistumiskoulutuksessa opiskelijat tekevät kehittämistehtävän, jonka laajuus vaihtelee opinto-ohjelman mukaisesti. Tässä ohjeessa tarkoitetaan käsitteellä opinnäytetyö jatkossa myös kehittämistehtävää. Opinnäytetyöstä annetaan erillinen arvosana tutkintotodistukseen. Opinnäytetyöprosessiin kuuluu koulutuskohtaisesti opettajajohtoista opetusta, seminaareja, työkohtaista ohjausta ja itsenäistä työskentelyä. Sisällölliset vaatimukset määrittyvät tarkemmin kussakin koulutuksessa.

Ammattikorkeakouluasetuksen mukaiset ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteet on kirjattu asetuksen 4 § ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon 5 §. Ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteena on mm. kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvissä käytännön asiantuntijatehtävässä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteina on mm. kehittää opiskelijan ammattitaitoa ja kykyä soveltaa tutkimustietoa oman alan vaativissa asiantuntija- ja johtotehtävissä. Erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on ammattikorkeakouluasetuksen mukaan mm. se, että opiskelija osaa arvioida ja kehittää erityisalansa ammatillisia käytäntöjä perustuen tutkimukseen tai taiteellisen toiminnan menetelmiin. Opinnäytetyö tai kehittämistehtävä on siten jokaisen ammattikorkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan näyttö omasta osaamisestaan.

Ammattikorkeakoulussa tehtävien opinnäytetöiden aiheet ovat yleensä työelämän tarpeista lähteviä. Tavoitteena on, että jokainen opiskelija harjaantuu itsenäiseen tiedonhankintaan ja tiedon kriittiseen analyysiin, ongelmanratkaisu-, päättely- ja argumentaatiotaitoihin, työkäytäntöjen tutkimiseen ja kehittämiseen sekä selkeään kirjalliseen ja suulliseen viestintään. Opinnäytetyön tasolliset vaatimukset on esitetty eurooppalaisessa tutkintojen ja osaamisen viitekehyksessä (EQF, tasot 6 ja 7). Opinnäytetyötä ohjeistetaan myös ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.

Sivun alkuun

2 Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus

Opinnäytetyöllä on aina jokin tutkiva, kehittävä tai selvittävä tavoite. Tavoitteena voi olla esimerkiksi työpaikan uuden henkilökunnan perehdyttämiskäytänteiden kehittämien. Edellä mainitun, vielä abstraktilla tasolla olevan, tavoitteen saavuttamiseksi tehtäviä konkreettisia toimenpiteitä kutsutaan opinnäytetyön tarkoitukseksi. Esimerkkejä perehdytyskäytäntöjä kehittävistä toimenpiteistä eli opinnäytetyön tarkoituksesta ovat muun muassa perehdytyskansion laatiminen tai erilaisten perehdytyskäytänteiden selvittäminen. Lisää alakohtaisia esimerkkejä opinnäytetyön tavoitteesta ja tarkoituksesta voidaan esittää koulutuskohtaisissa ohjeissa.

Opinnäytetyössä asetetaan kysymyksiä jäsentämään, rajaamaan ja suuntaamaan opinnäytetyön toteuttamista. Määrällisen tutkimuksen yhteydessä näitä kysymyksiä kutsutaan yleensä tutkimusongelmiksi ja laadullisen tutkimuksen yhteydessä tutkimustehtäviksi.

Sivun alkuun

3 Opinnäytetyöprosessi

Opinnäytetyön tekemisen prosessi etenee vaiheittain aiheen valinnasta valmiin opinnäytetyön arviointiin ja julkaisemiseen. Prosessi on kuvattu pääpiirteissään oheisessa kuviossa (kuvio 1). Kunkin vaiheen saavuttaminen mahdollistaa kuvion mukaisesti sitä seuraavan portin läpäisemisen ja etenemisen uuteen vaiheeseen. Opinnäytetyöprosessiin liittyviä yksityiskohtia tarkennetaan seuraavissa alaluvuissa ja koulutuskohtaisissa toteutussuunnitelmissa.

Opinnäytetyö porttimalli

Kuvio 1. Opinnäytetyön porttimalli

Sivun alkuun

3.1 Aiheen valinta

Opiskelija valitsee opinnäytetyön aiheen. Aihe-ehdotus voi liittyä TAMKin hankkeisiin, se voi tulla ammattikorkeakoulun ulkopuoliselta toimeksiantajalta tai opiskelija voi ehdottaa aihetta itse. Opinnäytetyö tehdään kahden henkilön yhteistyönä tai yksilötyönä tarkoituksenmukaisuus huomioon ottaen. Yhdessä tehdyssä opinnäytetyössä tulee ala- tai opinnäytetyökohtaisen tarpeen mukaan voida osoittaa kunkin opiskelijan itsenäinen osuus. Silloin myös arviointi annetaan erikseen. Monialaiset kahden tai useamman koulutuksen väliset opinnäytetyöt ovat myös mahdollisia.

Erilaisia opinnäytetyön tyyppejä ovat esimerkiksi tutkimus, toiminnallinen opinnäytetyö, projekti, teoreettinen opinnäytetyö, taidetekotyyppinen opinnäytetyö tai case -tyyppinen opinnäytetyö. Opinnäytetyöt voivat olla erilaisia yhteiskunnan ja käytännön työelämän tarpeisiin tehtäviä selvitys-, suunnittelu-, valmistus- ja kehittämistehtäviä. Opinnäytetyö voi olla luonteeltaan tutkimus, joka sisältää mittauksia, haastatteluja tai kyselyitä ja niihin liittyviä analyysejä tulkintoineen. Se voi olla myös esimerkiksi tilaisuuden suunnitteleminen, järjestäminen ja organisointi, markkinointikampanja, tietokoneohjelma, tuotekehityssuunnitelma, uusi tuote, taideteko, oppimateriaali tai työkooste. Aihe on hyvä silloin, kun se kiinnostaa opiskelijaa, lähtee käytännön tarpeista, liittyy ammattialaan ja sen kehitysnäkymiin, ottaa huomioon opiskelijan valmiudet, on taloudellisesti kiinnostava, ajankohtainen ja "ajan hermolla". Rohkeus, luovuus ja omaperäisyys ovat valttia opinnäytetyön aihetta valittaessa.

Joissakin tapaukissa opiskelijan on mahdollista saada opinnäytetyö kokonaan tai osittain hyväksiluetuksi. Tarkemmat ohjeet opinnäytetyön hyväksilukemisesta löytyvät Ahot-käsikirjasta.

Sivun alkuun

3.2 Työelämäyhteistyö ja TKI-tavoitteet

Opinnäytetyö on mahdollista tehdä osana esimerkiksi alueen, koulutusalan tai TAMKin kehittämishanketta. Samasta kehittämishankkeesta voi löytyä opinnäytetyöaihe usealle opiskelijalle eri näkökulmista. Hankkeistetussa opinnäytetyössä opiskelija suunnittelee ja toteuttaa työnsä yhdessä työelämän edustajien ja TAMKin ohjaajan kanssa. Hankkeistetulla opinnäytetyöllä tarkoitetaan siis opinnäytetyötä, jolla on toimeksiantaja tai muu sopimusosapuoli (se voi olla myös TAMK). Tällöin myös opinnäytetyön tulokset ovat jaettavissa korkeakoulun ja ammattialan hyödyksi.

Työelämäyhteistyössä tehtyyn opinnäytetyöhön liittyy aina opinnäytetyösopimus (ks. Oiva-järjestelmän ohje) sekä tähän sidotut sopimusehdot. Opinnäytetyösopimus tehdään työelämätahon, ammattikorkeakoulun ja opiskelijan välille esimerkiksi yhteiseen projektiin, hankkeeseen tai tuotteen valmistamiseen liittyen. Opinnäytetyösopimuslomakkeen käyttö tarkennetaan koulutuskohtaisesti.

Yhteistyöhön liittyvistä asioista, myös työn julkisuudesta ja luottamuksellisuudesta, on tärkeää sopia kirjallisesti yhteistyön alussa. Opinnäytetyösopimuksessa tai -luvassa sovitaan opinnäytetyön tavoitteista, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyön tavoitteista (TKI-tavoitteet) sekä aikataulusta. Siinä määritellään se, miten työelämän edustaja osallistuu opinnäytetyön ohjaukseen ja mahdollisiin kustannuksiin tms. Lomakkeeseen kirjataan kaikkien osapuolien yhteystiedot ja se allekirjoitetaan.

Hankkeistetussa opinnäytetyössä työelämän edustaja sitoutuu antamaan opiskelijalle opinnäytetyön tekemisessä tarvittavia tietoja sekä palautetta opinnäytetyöstä ja sen hyödynnettävyydestä omassa toiminnassaan opinnäytetyöluvassa tai -sopimuksessa mainitulla tavalla. Opiskelija kertoo työelämän edustajalle opinnäytetyön tuloksista erikseen sovittavalla tavalla.

Mikäli opinnäytetyö sisältää salassa pidettävää materiaalia, raportti laaditaan siten, että luottamuksellisuus säilyy. Mahdollinen luottamuksellinen aineisto tulee rajata pois julkaistavasta opinnäytetyöraportista, esim. erilliseksi tausta-aineistoksi. TAMKin henkilöstöllä on lain mukainen vaitiolovelvollisuus. Mikäli opinnäytetyö sisältää salassa pidettävää aineistoa, siitä on oltava maininta myös opinnäytetyöraportin tiivistelmässä.

Opinnäytetöiden tekoon liittyvistä vakuutuskysymyksistä on lisätietoja TAMKin opinto-oppaassa.

Sivun alkuun

3.3 Aiheen hyväksyminen, opinnäytetyösuunnitelma ja opinnäytetyön ohjaus

Opinnäytetyön aihe hyväksytään koulutuksen määrittämällä tavalla. Hyväksyjänä toimii koulutuspäällikkö tai hänen määräämänsä henkilö. Aihe on hyväksyttävä ennen opinnäytetyön tekemisen aloittamista. Opinnäytetyölle nimetään aina ohjaaja. Henkilökohtaisesta opinnäytetyön ohjauksesta sovitaan ohjaavan opettajan kanssa. Erityisen tärkeää ohjaus on opinnäytetyön alkuvaiheessa, kun sen tavoitetta, tarkoitusta ja rakennetta pohditaan ja täsmennetään. Ohjaus liittyy myös siihen, kun tekijä tarvitsee neuvoja esim. aiheeseen liittyvän kirjallisuuden hankintaan ja kun lähestymistapaa, työmenetelmiä sekä mahdollisia tarvittavia aineiston hankinnan menetelmiä pohditaan ja valitaan.

Jokaista opinnäytetyötä varten tehdään opinnäytetyösuunnitelma. Opinnäytetyösuunnitelmasta käyvät ilmi mm. opinnäytetyön aihe ja kirjallisuuteen perustuva tausta, opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus sekä aikataulu. Opinnäytetyösuunnitelmassa kuvataan lisäksi opinnäytetyön toteutussuunnitelma. Tarkennettu opinnäytetyösuunnitelma käsitellään koulutuskohtaisesti sovitulla tavalla. Suunnitelman käsittelyn tavoitteena on auttaa erityisesti opinnäytetyön rajaamisessa ja menetelmällisissä ratkaisuissa. Suunnitelma liitetään myös opinnäytetyön sopimuslomakkeeseen.

Työelämälle tehtävissä opinnäytetöissä toimeksiantaja nimeää edustajakseen vastuu- tai yhteyshenkilön. Yrityksen, organisaation tai yhteisön edustaja osallistuu yhdessä opiskelijan ja ohjaajan kanssa opinnäytetyön tavoitteiden määrittelyyn ja toteutuksen suunnitteluun. Työelämän edustaja vastaa opinnäytetyön tekemiseen liittyvistä yhteistyömahdollisuuksista yrityksessä tai laitoksessa. Hän antaa mahdollisuuksien mukaan sisällöllistä ohjausta, opinnäytetyön tekemisessä tarvittavia tietoja ja vastaa muista mahdollisista opinnäytesopimukseen kirjatuista asioista. Opinnäytetyöstä laaditaan aina työelämän edustajan kanssa kirjallinen sopimus. Työelämän edustajalta pyydetään myös lausunto valmiista opinnäytetyöstä.

Sivun alkuun

3.4 Menetelmäopinnot ja opinnäytetyön eteneminen

Opinnäytetyöprosessiin kuuluu koulutuskohtaisesti määriteltyjä menetelmäopintoja, orientoivia opintoja ja seminaareja. Opiskelijan on tilanteen mukaan mahdollista suorittaa lisäksi menetelmäopintoja myös vapaasti valittavina opintoina. Opiskelija voi päivittää ja syventää tiedonhakutaitojaan kirjaston järjestämässä opetuksessa.

Opinnäytetyön tekemisen tueksi järjestetään koulutuksittain sovitulla tavalla seminaareja sekä neuvotteluja ohjaajan ja toimeksiantajan edustajien kanssa. Opiskelijat esittelevät edellä mainituissa tilaisuuksissa opinnäytetyötään ja saavat palautetta ja kehittämisehdotuksia sekä ohjaajilta että muilta opiskelijoilta. Ohjauskeskustelujen välisinä aikoina opiskelijat työstävät opinnäytetyötä eteenpäin. Opiskelija vastaa yhteydenpidosta ohjaajaan ja toimeksiantajaan ja saa tarpeen mukaan yksilö-, ryhmä- tai verkko-ohjausta.

Ohjeita opinnäytetyön esittämiseen

Sivun alkuun

3.5 Vertaisarviointi

Toisen opiskelijan antaman vertaisarvioinnin tarkoituksena on tukea opinnäytetyön tekijää antamalla opinnäytetyöhön liittyvää rakentavaa palautetta ja kehittämisehdotuksia. Vertaisarviointi toteutetaan esimerkiksi keskinäisissä tapaamisissa, seminaareissa tai verkkoympäristössä. Vertaisarvioinnista annetaan tarkempia ohjeita koulutuskohtaisesti.

Vertaisarvioijana toimiminen harjaannuttaa opiskelijaa asiasisältöjen kriittiseen ja perusteltuun tarkastelemiseen, olennaisten seikkojen havaitsemiseen ja analysoimiseen sekä niihin liittyvään kommentointiin. Palaute kehittää opinnäytetyön tekijän kykyä ottaa vastaan kritiikkiä ja vastata argumentoiden työhön liittyviin kysymyksiin. Seminaaritilanteissa toteutuva vertaisarviointi tuo usein esille ideoita ja näkökulmia, joita kaikki ryhmän jäsenet voivat hyödyntää.

Sivun alkuun

3.6 Opinnäytetyön raportointi

Kaikista TAMKin opinnäytetöistä laaditaan kirjallinen raportti. Suomenkielisessä koulutuksissa opinnäytetyö voidaan laatia muullakin kielellä kuin opetuskielellä. Vieraskielisessä koulutuksessa opinnäytetyö laaditaan opetuskielellä (ks. tutkintosääntö). Raportti sisältää keskeiset aiheen valintaan, teoreettisiin lähtökohtiin, menetelmään tai toteutustapaan, tuloksiin ja johtopäätöksiin liittyvät asiat. Raportin sisällölliset painotukset voivat vaihdella koulutuskohtaisesti.

Opinnäytetyöraportti laaditaan TAMKissa yhtenäisellä tavalla. Sen kieliasun on oltava selkeää ja hyvän asiatyylin mukainen. Kirjoittamiseen liittyvät ohjeet ovat erillisessä Kirjallisen raportoinnin ohjeet -dokumentissa. Myös opinnäytetyön kansi on määritelty asetuksiltaan tietynlaiseksi. Voit käyttää raportin asettelujen pohjana TAMKin opinnäytetyömallia.

Opinnäytetyö on julkinen asiakirja (Perustuslaki 731/1999, Julkisuuslaki 621/1999) eikä siihen tule sisällyttää salassa pidettäviä tietoja. Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelijan laatima opinnäytetyö on pääsääntöisesti kokonaan julkinen. Opinnäytetöiden on oltava avoimesti arvioitavissa. Julkisuudella turvataan opinnäytetöiden objektiivinen ja tasapuolinen arvostelu.

Tampereen ammattikorkeakoulussa ei saa laatia kokonaan salassa pidettäviä opinnäytetöitä (AOA 2457/4/13, 14.4.2014). Mikäli opinnäytetyö halutaan osittain salassa pidettäväksi, sitä on harkittava tarkkaan. Tällöin salassa pidettäviä tietoja ei saa sisällyttää arvioinnin perusteena olevaan opinnäytetyöraporttiin (ks. opinnäytetyöraportin laadintavaihtoehdot). Opinnäytetyön ohjaajaa velvoittaa vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto ideapaperiin, opinnäytetyösuunnitelmaan, tutkimuksen pohja-aineistoon ja kaikkiin salassa pidettäviin tietoihin koko opinnäytetyöprosessin ajan sekä sen jälkeen (JulkL 24§ 23k).

Opinnäytetyön tekijällä on aina oikeus päättää tavasta, jolla opinnäytetyö julkaistaan (paperiversiona vai sähköisesti Theseuksessa) (Tekijänoikeuslaki 404/1961, 2§). Opinnäytetyöt ovat arkistolaitoksen päätöksellä pysyvästi arkistoitavia asiakirjoja (AL/2897/07.01.01.03.01.2014, 18.9.2014).

Ennen opinnäytetyön luovuttamista opiskelijan tulee tarkistaa, että opinnäytetyön nimi on kieliasultaan virheetön sekä sama kansilehdellä ja tiivistelmässä. Myös vieraskielinen abstrakti tulee tarkistuttaa, koulutuksen määrittelemällä tavalla. Tiivistelmäsivulla ilmoitettu opinnäytetyön nimi tulee tutkintotodistukseen.

Sivun alkuun

3.7 Opinnäytetyön luovuttaminen arvioitavaksi ja työn esittäminen

Opinnäytetyön tekijä ja ohjaaja sopivat, milloin työ on valmis arvioitavaksi. Opinnäytetyön valmistuttua se luovutetaan ohjaajalle ja toimeksiantajalle tarkastettavaksi koulutuskohtaisten ohjeiden mukaisesti.

Valmis opinnäytetyö esitetään julkisesti opinnäytetyön esitysseminaarissa tai muussa sovitussa tilaisuudessa. Lisäksi se voidaan esittää toimeksiantajan kanssa erikseen sovitussa tilaisuudessa. Esittämisen käytännöt vaihtelevat koulutuksittain ja myös virtuaalinen esittäminen on mahdollista. Opinnäytetyö on mahdollista esittää kirjallisen raportin lisäksi myös posterina. Posterilla tarkoitetaan teksteistä ja graafisista esityksistä koostettua seinätaulua tai julistetta, jonka avulla esitellään opinnäytetyön pääkohtia.

Sivun alkuun

3.8 Opinnäytetyön julkaiseminen

Opinnäytetyö tallennetaan ensisijaisesti sähköisessä muodossa Theseus-verkkokirjastoon. Theseus on ammattikorkeakoulujen yhteinen avoimessa internetissä toimiva opinnäytetöiden verkkokirjasto, joka on luotu opinnäytetöiden saatavuuden parantamiseksi. Opiskelija tallentaa itse oman opinnäytetyönsä Theseukseen. Jos opinnäytetyöllä on useita tekijöitä, yksi tekijöistä tallentaa työn muiden puolesta. Opiskelijalla (opiskelijoilla) on täydet tekijänoikeudet kaikkiin tallennettaviin opinnäytetyön osiin. Jos opinnäytetyöhön kuuluu osia, joita ei voi tallentaa verkkoon (esim. CD-levy), ne toimitetaan kirjastoon. Opinnäytetyön tallentaminen ja julkaiseminen Theseus -verkkokirjastossa edellyttää, että opinnäytetyö on hyväksytty ja että opiskelija antaa työlle julkaisuluvan. Lisätietoja opinnäytetyön luovuttamisesta kirjastoon löytyy kirjaston www-sivuilta.

Niiden opiskelijoiden, jotka eivät anna julkaisulupaa Theseukseen, on toimitettava valmiiksi kansitettu opinnäytetyö kirjastoon ja täytettävä julkaisusopimus. Kansitettujen opinnäytetöiden kuvailutiedot tallennetaan TAMKin kirjaston kokoelmatietokantaan.

Sopimus opinnäytetöiden luovuttamisesta kirjastoon (julkaisusopimus)

Opinnäytetyöraportin laadintavaihtoehdot

Ohjeistus opinnäytetyön julkisuudesta TAMKissa

Sivun alkuun

3.9 Opinnäytetyön arkistokappaleen toimittaminen

Kirjastokappaleen lisäksi opiskelijan on toimitettava opinnäytetyöstä arkistokappale sähköisessä muodossa TAMKin kirjastoon. Opinnäytetöiden pysyvä arkistointi perustuu lakiin ja TAMK on siksi velvollinen arkistoimaan opinnäytetyöt (arkistolaitoksen päätös 16.9.2014,ks. linkki alla). Ammattikorkeakoulujen on huolehdittava arkistolaitoksen päätöksen kohteena olevien opinnäytteiden hyvän tiedonhallintatavan mukaisesta säilyttämisestä sekä varmistettava niiden käytettävyys myös tulevaisuudessa.  Tutkintotodistusta ei luovuteta opiskelijalle ennen kuin hän on toimittanut opinnäytetyönsä julkaistavaksi sekä opinnäytetyön sähköisen arkistokappaleen kirjastoon.

Theseukseen tallennetusta opinnäytteestä ei tarvitse luovuttaa erillistä arkistokappaletta.

Opinnäytetyön sähköinen arkistokappale arkistoidaan TAMKin asiakirjahallintajärjestelmään Twebiin. Ohjeet arkistokappaleen luovuttamiseen löytyvät kirjaston sivuilta. Kun opinnäytetyöraportti on vastaanotettu, kirjasto antaa opiskelijalle opintosuoritusmerkinnän Perusrekisteriin.

Arkistolaitoksen päätös opinnäytetöiden pysyvästä säilyttämisestä

Sivun alkuun

3.10 Opinnäytetyön kansittaminen

Mikäli opiskelija ei tallenna opinnäytetyötään Theseus -verkkokirjastoon, opinnäytetyöstä on kansitettava yksi kovakantinen kappale kirjastoon. Opinnäytetyö tulostetaan yksipuoleisena. Kovat kannet ovat väriltään tumman harmaat ja niissä on vakiopainatuksena teksti "Opinnäytetyö" ja Tampereen ammattikorkeakoulun logo. Kansia voi ostaa Kuntokadun kampuksen kirjakaupasta. Opiskelija kansittaa tarvittavan määrän opinnäytetyöraportteja. Kappaleet tulevat esimerkiksi toimeksiantajalle, ohjaavalle opettajalle ja opiskelijalle itselleen. Opiskelija maksaa itse opinnäytetyön kansituskustannukset.

Sivun alkuun

3.11 Opinnäytetyön arvosana ja arviointikriteerit

Kirjallinen arviointi annetaan tutkinnonsäännön määrittelemässä ajassa ja sen antamisesta vastaa ohjaaja. Opinnäytetyöllä voi koulutuskohtaisesti olla myös toinen arvioija. Opinnäytetyön hyväksytty arvosana annetaan asteikolla 1-5 käyttämällä TAMKin yhteisiä arviointikriteerejä ja arviointilomaketta. Arviointikriteerien sisällölliset painotukset voivat vaihdella koulutuskohtaisesti.

Opiskelijan on hyvä tutustua arviointikriteereihin ennalta, jolloin ne ovat hänen tiedossaan jo työskentelyn alusta lähtien. Kaikista arvioitavista osa-alueista tulee saada arvosanaksi vähintään 1, jotta työ olisi hyväksytty. Kahden opiskelijan opinnäytetyössä tekijöiden omien osuuksien on tultava selkeästi esiin, mikäli heille annetaan eri arvosanat. Mikäli opiskelija on tyytymätön arvosanaansa, hän voi pyytää oikaisua tutkintosäännössä määritellyllä tavalla. TAMKin tutkintosäännön (21§) mukaan opettajan tulee säilyttää arviointiperusteet ja opintosuoritukset vähintään vuoden ajan tulosten julkistamisesta.

Sivun alkuun

3.12 Kypsyysnäyte

Ammattikorkeakouluasetuksen (8 § 18.12.2014/1129) mukaan opiskelijan on tutkinnon suorittamista varten kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteellä on tarkoitus osoittaa asiantuntijan työssä ja viestinnässä tarvitsemien tekstilajien sekä ammatillisen kieli- ja tekstitaidon hallintaa.

Kypsyysnäyte voidaan tehdä englanniksi, mikäli opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Suomalaisilla koulusivistyskieli katsotaan joko peruskoulun tai, jos henkilö on suorittanut lukion, lukion suorittamiskielestä. Tätä ei kuitenkaan sovelleta ammatillisiin koulutuksiin, joten heiltä koulusivistyskieli katsotaan peruskoulun päättötodistuksesta. (TAMKin tutkintosääntö)

Kypsyysnäyte annetaan kirjallisesti. Kukin amk-tutkinto-opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen itsenäisesti valvotussa tilaisuudessa sen jälkeen, kun opinnäytetyö on luovutettu ohjaajalle tarkastamista varten. Kypsyysnäyte voidaan kirjoittaa myös Tenttiterraariossa koulutuksen antamien ohjeiden mukaisesti, vastausaika Tenttiterraariossa on enintään 2 h 55 min. YAMK-opiskelijat kirjoittavat kypsyysnäytteet kussakin tutkinnossa sovitulla tavalla.

Opinnäytetyön ohjaaja laatii kypsyysnäytteeseen 1-2 kysymystä tai aihetta, koulutuksessa määritellyllä tavalla. Aiheen on oltavaa sellainen, että siitä pystyy kirjoittamaan itsenäisen tekstin, jolla opiskelija voi osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytetyönsä alaan. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen on varattava aikaa vähintään kolme tuntia. Opiskelija, jolla on lukivaikeuksia, voi kirjoittaa pidempään kuin muut ja tietokoneella, mikäli hän esittää asiantuntijan (esim. erikoislääkärin tai erityisopettajan) lausunnon tilanteestaan. Tarvittaessa hän voi täydentää suoritustaan suullisesti.

AMK-tutkinnoissa kypsyysnäytteen asiasisällön arvioi opinnäytetyön ohjaaja ja kielitaidon arvioi kyseisen kielen opettaja. YAMK-tutkinnoissa kypsyysnäytteen arvioi opinnäytetyön ohjaaja. Kypsyysnäyte arvioidaan suoritettu (S) tai hylätty -periaatteella. Opinnäytetyön arviointi merkitään opintorekisteriin sen jälkeen kun kypsyysnäyte on hyväksytty.

Kypsyysnäytteeseen liittyviä ohjeita

Sivun alkuun

4 Tutkimusetiikka ja tekijänoikeudet

Ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) tutkimuseettisiin ohjeisiin, joita sovelletaan ammattikorkeakoulussa tehtäviin opinnäytetöihin. Opinnäytetyön eettisen hyväksyttävyyden, luotettavuuden ja tulosten uskottavuuden edellytys on, että se on tehty hyvän käytännön edellyttämällä tavalla. Jokainen opinnäytetyön tekijä vastaa itse näiden ohjeiden noudattamisesta omassa toiminnassaan.

TAMKissa käytetään Urkund-plagioinninesto-ohjelmaa, jonka läpi kaikki työt tulee viedä.

Tekijänoikeuslainsäädännön tarkoituksena on suojata luovaa työtä ja siihen tehtyjä investointeja. On katsottu, että ilman tekijänoikeuslainsäädännön tekijälle takaamaa yksinoikeusasemaa erilaisten sisältöjen tekeminen, tuottaminen ja levittäminen oikeudenhaltijoita motivoivalla ja taloudellisesti kannattavalla tavalla olisi tuskin mahdollista.

Opinnäytetyöprosessin yhteydessä tekijänoikeuskysymykset ovat merkityksellisiä ensinnäkin käytettäessä olemassa olevaa aineistoa (lähdemateriaalia) ja arvioitaessa aineiston käytön edellytyksiä sekä toiseksi arvioitaessa opinnäytetyön tekijälle tai tekijöille itselleen syntyviä oikeuksia ja niiden mahdollista siirtotarvetta. Tekijänoikeuden ohella tai sijasta aineiston käyttöä saattavat rajoittaa myös muun muassa yksityisyyden suojaa, liike- tai ammattisalaisuuksia, tavaramerkkisuojaa koskevat säännökset, sopimusperusteiset rasitteet taikka hyvän tieteellisen käytännön vastainen toiminta.

Vaikka ammattikorkeakouluissa tehdyillä opinnäytetöillä on usein ulkopuolinen toimeksiantaja, kuuluvat opinnäytetyön tekijänoikeudet pääsääntöisesti opiskelijalle, eikä niitä normaalitilanteissa ole tarpeen siirtää kirjallisella sopimuksella toimeksiantajalle. Toimeksiantajalla on luonnollisesti mahdollisuus hyödyntää opinnäytetyössä olevaa tietoa ja kehittämisehdotuksia tekijänoikeuden estämättä. Mikäli opinnäytetyöhön itseensä, sen liitteisiin tai varsinaisen opinnäytetyöraportin lisäksi sisältyy esimerkiksi erillinen opaskirja, koulutusmateriaali, tietokoneohjelma tai ohjelmointityötä, visuaalista aineistoa, piirustuksia, ääni- tai kuvatallenne tai muuta vastaavaa aineistoa, jota toimeksiantajan on tarpeen hyödyntää toiminnassaan tekijänoikeudellisesti merkityksellisellä tavalla, tulee oikeuksien siirtämisestä sopia erikseen. Tällöin osapuolten (ts. opiskelijan ja toimeksiantajan) on tapauskohtaisesti harkittava muun muassa sopimuksen muoto, oikeuksien siirron laajuus ja mahdollinen korvaus.

Tampereen ammattikorkeakoululla on Kopiostolta anottu oppilaitokselle tarkoitettu lupa käyttää digitaalista materiaalia opetuskäytössä (opettajat ja opiskelijat), mm. opinnäytetöissä.

Lisätietoja:
Creative Commons -lisenssin (CC-lisenssin) jatkokäyttö
Huomioita Creative Commons -lisenssin (CC-lisenssin) käytöstä, Kompassi

 

Sivun alkuun

Kirjaudu sisään

Enemmän tietoa kirjautuneille

Pääset opinto-oppaan laajempaan versioon kirjautumalla sisään intranetiin sivun oikeasta yläkulmasta.